Toimintopainikkeet

Luontotyyppien suojelu

Suojeltavilla luontotyypeillä tarkoitetaan yksilöityjä pienialaisia kohteita, jotka on lueteltu luonnonsuojelulain 29 §:ssä.

Luontotyyppisuojelun piirissä ovat luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt

  • Pähkinäpensaslehdot

  • Tervaleppäkorvet

  • Luonnontilaiset hiekkarannat

  • Merenrantaniityt

  • Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit

  • Katajakedot

  • Lehdesniityt

  • Avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät

Suojeltavalle luontotyypille annetaan sen muuttamista koskeva kielto.

Laissa mainittuja luontotyyppejä ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Muuttamiskielto ei kuitenkaan tule voimaan, ennen kuin ELY-keskus on määritellyt alueen rajat ja antanut päätöksen maanomistajalle tiedoksi. Asianosaisia on kuultava ennen rajauspäätöksen tekemistä, jollei kuuleminen vaaranna suojelun tarkoitusta. ELY-keskuksen rajauspäätös on valituskelpoinen.

”Ominaispiirteiden säilymisellä” tarkoitetaan, että aluetta saa käyttää kaikin muin tavoin kuin siten, että suojeltavan luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Ominaispiirteillä tarkoitetaan niitä suojellulle luontotyypille ominaisia luontoarvoja, joiden vuoksi alue on alun perin suojeltu.

Esimerkiksi jalopuita häiritsevien kuusien kaataminen jalopuumetsiköstä on sallittua, koska alue on suojeltu jalopuiden, eikä kuusien vuoksi.

Jos haluaa käyttää suojeltua aluetta siten, että kyseisen luontotyypin ominaispiirteet heikentyisivät, suojelupäätöksestä voi hakea poikkeusta ELY-keskukselta. Erityistä syytä poikkeamiselle ei tarvitse olla, vaan lupa voidaan myöntää, jos kyseisen luontotyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Käytännössä luvan saaminen on yleensä hankalaa.

Alueen suojelu voidaan tarvittaessa myös lakkauttaa kokonaan, mikäli suojeltavat luonnonarvot ovat hävinneet.

Korvaukset maanomistajalle

Jos suojelupäätös aiheuttaa maanomistajalle merkityksellistä haittaa, on hänellä oikeus saada valtiolta siitä täysi korvaus. Jos korvauksesta ei päästä sopimukseen, voi maanomistaja hakea maanmittaustoimistolta lunastuslain mukaista korvaustoimitusta, jossa korvaus määritellään. Ennen korvauksen hakemista, tulee omistajan hakea ELY-keskukselta lupaa poiketa kiellosta, ellei ole ilmeistä, ettei luvan myöntämiselle ole edellytyksiä.

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 24.7.2015
Osallistu mtk.fi-kyselyyn!
Vastanneiden kesken arvomme tablet-tietokoneen.