Toimintopainikkeet

Itämeren suojelu

itämeri_uutiskuva.jpg 

Itämeren erityispiirteet, vähäsuolaisuus, mataluus ja veden heikko vaihtuvuus, tekevät sen haavoittuvaksi ihmistoiminnan vaikutuksille. Itämeren laajalla valuma-alueella asuu 85 miljoonaa ihmistä. Kaikki ihmisen toiminta kuten asutus, teollisuus sekä metsä- ja maatalous osaltaan rehevöittävät Itämerta.

Suomen kolme suurinta fosforin päästölähdettä ovat maatalous, haja- ja loma-asutus sekä metsätalous. Suurimmat typpikuormittajat ovat maatalous, yhdyskunnat ja metsätalous. Lisäksi typen kohdalla laskeuman osuus on merkittävä (Ympäristöministeriö 2008). Osuuksissa on erityisesti maatalouden osalta epävarmuutta, sillä hajapäästöjen mittaus on ongelmallista ja kokonaispäästöt joudutaan perustamaan arvioon. Tärkeintä on, että kaikki sektorit tekevät parhaansa ravinnepäästöjen vähentämiseksi.

MTK on mukana useassa hankkeessa, joissa autetaan viljelijöitä vähentämään maantaloudesta syntyvää kuormitusta. MTK osallistuu maatalouden ympäristötuen valmisteluun. Lisäksi myös turve- ja metsäteollisuuden vesiensuojelun edistäminen kuuluu osaksi MTK:n toimintaa.

Neuvonnan avulla maatalouden ravinnepäästöt pienemmiksi

MTK osallistui seitsemän Itämeren rantavaltion viljelijä- ja neuvontajärjestöjen yhteiseen Baltic Deal -hankkeeseen, jossa tietoa vesiensuojelun kannalta hyvistä viljelykäytännöistä vietiin eteenpäin eri maiden maatalousneuvojille ja viljelijöille.

Lisäksi MTK:n alueelliset liitot ovat mukana useissa alueellisissa neuvonnallisissa vesiensuojeluhankkeissa. Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO Plus) -hanke auttaa lounaissuomalaisia viljelijöitä käytännön vesiensuojelutyössä, jotta ympäristöohjelmien tavoitteisiin päästään entistä tehokkaammin. Ravinnevirrat hallintaan (RaHa) -hankkeen kohderyhmänä ovat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan viljelijät. Keski-Suomessa Tarkka!-hanke tarjoaa tietoa mm. maatilayritysten ympäristöasioiden hallintaan.

Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailu

MTK on kumppanina WWF:n (Maailman luonnonsäätiö) Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailussa ja järjestää kansallisen kilpailun yhdessä WWF Suomen kanssa. Vuoden 2014 voittajaksi Suomessa valittiin Kosken kartano Salon Perniöstä (www.koskis.fi).

Vuonna 2009 kilpailun voitti suomalainen Vapolan tila Uudestakaupungista. Vuonna 2010 Suomen kansallisen kilpailun voittajaksi selviytyi Teppo Heikkilä Loimaalta ja 2011 Toni ja Mari Haapakosken tila Saarijärveltä. Vuonna 2013 voittajaksi valittiin Marko ja Peppi Laine Salon Halikosta.

 

Lisää aiheesta

Baltic Deal -hanke

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 23.7.2014
Osallistu mtk.fi-kyselyyn!
Vastanneiden kesken arvomme tablet-tietokoneen.