Toimintopainikkeet

Vesihuolto

Vesihuoltoon luetaan vedenhankinta ja -jakelu, viemäröinti ja jätevesien käsittely.

Alueilla, joilla on viemäriverkosto, raakavesi otetaan pohja- tai pintavesiesiintymästä, puhdistetaan ja johdetaan vesijohtoja pitkin kuluttajille. Käytön jälkeen vedestä tulee jätevettä, joka johdetaan viemäriin, käsitellään jätevedenpuhdistamossa ja johdetaan vesistöön. Jätevedenpuhdistuksessa syntyy myös lietettä, joka käsitellään ja sijoitetaan asianmukaisesti. Julkisista vesihuoltopalveluista perittävät maksut pyritään pitämään kohtuullisina ja tasapuolisina.

Vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä ovat vastuussa kunnat. Vesihuoltolaitokset vastaavat toiminta-alueensa vesihuollon järjestämisestä ja kiinteistön omistajat tai haltijat kiinteistöjensä vesihuollosta. Talousveden laatua valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.

Viemäriverkoston ulkopuolella jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti tai muutaman kiinteistön yhteisillä puhdistamoilla (ks. Haja-asutuksen jätevedet). Raakavesi saadaan yleensä omista kaivoista.

Monissa kunnissa on tullut ajankohtaiseksi laajentaa viemäriverkostoja tiukentuneiden vesiensuojelutavoitteiden vuoksi. Kiinteistönomistajia täytyy informoida viemäriverkostojen laajentamissuunnitelmista niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista.

Kunta hyväksyy toiminta-alueet

Kunta hyväksyy vesihuoltolaitosten toiminta-alueet sekä niiden laajennukset toiminta-aluepäätöksessään. Tässä päätöksessä tulee yksilöidä toiminta-aluerajaukset vesijohtoverkolle, jätevesiviemäriverkolle sekä pääsääntöisesti taajama-alueilla hulevesiviemäriverkolle. Toiminta-alue olisi suositeltavaa rajata kiinteistörajojen mukaan ja päätökseen tulisi liittää kartta, josta kiinteistön omistaja voi helposti tarkastaa kiinteistönsä sijainnin suhteessa toiminta-alueeseen.

Onko verkostoon pakko liittyä?

Toiminta-alue tuo kiinteistönomistajalle liittämisvelvollisuuden: vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Liittämisvelvollisuuden toteuttamisessa on kunnan rooli merkittävä. On selvää, että oman kaivon ja nykyiset vaatimukset täyttävän jätevesien puhdistusjärjestelmän omaavilla kiinteistöillä viemäriverkostoon pakkoliittäminen olisi kohtuutonta. Päällekkäisiä investointeja ei saa tapahtua. Mikäli olemassa oleva jätevesijärjestelmä alkaa tulla tiensä päähän, voi liittämisvelvollisuus olla perusteltua. Vesihuoltolaki antaakin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle mahdollisuuden myöntää kiinteistökohtainen vapautus liittämisvelvollisuudesta.

Jos en halua liittyä yleiseen vesihuoltoon

Ensisijaisesti täytyy pyrkiä siihen, ettei kiinteistö sijaitse suunnitellulla vesihuollon toiminta-alueella vaikuttamalla päätöksentekoon jo siinä vaiheessa, kun vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta ollaan vasta muodostamassa. Kunnan hyväksymästä toiminta-alueesta voidaan tehdä oikaisuvaatimus ja sen jälkeen kunnallisvalitus hallinto-oikeuteen.

Toissijaisesti haetaan vapautusta liittämisvelvollisuudesta silloin, kun kiinteistö sijaitsee jo vahvistetulla toiminta-alueella. Muutosta ympäristönsuojeluviranomaisen liittämisvelvollisuudesta vapauttamista koskevasta päätöksestä haetaan hallintolainkäyttölain mukaisella valituksella hallinto-oikeudelta.

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 28.9.2012
Osallistu mtk.fi-kyselyyn!
Vastanneiden kesken arvomme tablet-tietokoneen.