Toimintopainikkeet

Kysymyksiä ja vastauksia eläinsuojien ympäristöluvista

 

Miten on mahdollista, että minun täytyy hakea ympäristölupa, vaikka minulla on vain 25 lypsylehmää? Eikös se raja ole 30?

Ympäristönsuojeluasetuksen mukaan eläinsuojaa koskevan ympäristöluvan raja lypsylehmien osalta on 30. Lupaharkinnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon kaikki tilan tuotantoeläimet. Jos lypsykarjatilalla on lypsylehmien lisäksi hiehoja ja nuorkarjaa (tai muita eläimiä, kuten hevosia, lampaita), lupakynnys saattaa ylittyä jo 25 lypsylehmän kohdalla.

Luparajan laskemiseen sovelletaan eläinyksikkökertoimia, joita tulee käyttää toiminnan luvanvaraisuuden ja lupaviranomaisen toimivallan ratkaisemiseen rajatapauksissa. Vertailueläimenä käytetään lihasikaa ja sen tuottaman lannan fosforipitoisuutta.

Sain juuri uunituoreen ympäristöluvan käsiini. Lupamääräykset ovat tiukemmat kuin nitraattiasetuksessa. Miten tämä voi olla mahdollista?

Ympäristölupa on lähtökohtaisesti myönnettävä, kunhan luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Toiminnasta ei saa aiheutua esimerkiksi terveyshaittaa tai muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristölupaharkinta jakautuu kahteen osaan: luvan myöntämisen esteiden ja edellytysten harkintaan sekä lupamääräysten asettamisharkintaan.

Nämä osat ovat sidoksissa toisiinsa – lupaharkinta muodostaa kokonaisuuden, jossa toisessa osassa tehdyillä ratkaisuilla on vaikutusta muihin osiin. Lupaharkinnassa ikään kuin varmistetaan, että hanke on toteuttamiskelpoinen siten, että lainsäädännön vaatimukset tulevat täytetyiksi. Ympäristölupajärjestelmän perustarkoitus ei ole hankkeiden tai toiminnan estäminen.

Ympäristölupiin liitetään mukaan lupamääräyksiä, joilla varmistetaan, että toiminnanharjoittaja toimii lainsäädännön mukaisesti ja ympäristö tulee kokonaisvaltaisesti otetuksi huomioon. Määräyksillä voidaan ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksillä ja asetuksilla annettavia päästönormeja tai teknisiä vaatimuksia.

Ympäristönsuojelulain (YSL) 51 §:n mukaan lupamääräys voi olla YSL:n tai jätelain nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi luvan 1) myöntämisen edellytysten täyttämiseksi, 2) asetuksella annetun ympäristön laatuvaatimuksen turvaamiseksi, 3) vesien suojelemiseksi tai 4) tietyin edellytyksin myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseksi. Näin ollen lupamääräyksessä voi olla nitraattiasetusta tiukempia ehtoja, mutta asia edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa ja painavia perusteluja.

Naapurini on valittanut ympäristöluvastani. Tiedän varmuudella, että valituksen taustalla on haitanteko. Miksi tällainen toiminta sallitaan? Minulle aiheutuu valituksen käsittelemisestä ja hankkeen viivästymisestä taloudellisia kustannuksia.

Ympäristölupa on hallintopäätös, johon saa hakea muutosta asianosainen. Asianosainen voi saattaa oikeuttaan, etuaan tai velvollisuuttaan koskevan hallintopäätöksen riippumattoman tuomioistuimen käsiteltäväksi. Muutoksenhakuoikeutta pidetään niin olennaisena oikeusturvan muotona, että sen yleiset takeet on määritelty perustuslakiin.

Ympäristönsuojelulaissa asianosaisuus ymmärretään varsin laajasti. Valitusoikeus on mm. sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristönsuojelu (eli paikallinen luonnonsuojelujärjestö) sekä ELY-keskuksella. Muutoksenhaussa noudatetaan virallisperiaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun asianosainen on esittänyt tietyn vaatimuksen ja asia kuuluu tuomioistuimen toimivaltaan, tuomioistuimen on viran puolesta hankittava tarpeellinen selvitys, jotta asia voidaan ratkaista. Sitä ei saa hylätä toteen näyttämättömänä. Valitusalttius valtion viranomaisen myöntämistä eläinsuojia koskevista lupapäätöksistä on ollut noin 10 prosenttia. Yksityisten valittajien osuus eläinsuojien luvissa on keskimääräistä korkeampi.

Niin sanotun turhan valituksen voi kuvitella olevan kyseessä, kun valittaja ei aidosti hae muutosta hallinnolliseen päätökseen, vaan pyrkii valituksen kautta viivästyttämään hanketta, sitomaan vastapuolen resursseja tai muutoin aiheuttamaan kiusaa. Niin sanottujen turhien valitusten lukumäärää on hankala arvioida, mutta ilmiö on joka tapauksessa olemassa ja ainakin jossain määrin hankaloittanut eläinsuojien ympäristölupaprosesseja. Valituksen perusteettomuuden osoittaminen voi edellyttää mittaviakin selvityksiä, mikä vie aikaa ja muita resursseja.

Lainsäädännöllistä suojaa turhia valituksia vastaan ei ole olemassa, mutta kokemus on osoittanut, että avoin kanssakäyminen hankkeen kannalta keskeisten tahojen kanssa kannattaa. Avoimuus voi ohentaa vääriä mielikuvia maatalouden negatiivisista ympäristövaikutuksista ja herättää luottamusta toiminnanharjoittajaa kohtaan. Kannattaa panostaa laadukkaaseen, kaikki tarpeelliset tiedot sisältävään ympäristölupahakemukseen.

Saimme päätöksen ympäristöluvasta kaksi kuukautta sitten. Nyt vasta huomasin, että siellä on lupamääräyksiä, joista haluaisin valittaa. Mitä voin tehdä?

Valitusaika ympäristöluvasta on 30 päivää tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Mikäli luvassa on selvä virhe, kuten kirjoitus- tai laskuvirhe, viranomaisen tulee korjata virheensä hallintokäyttölain mukaisesti – päätöksen oikaisu tai korjaaminen on eri asia kuin siitä valittaminen (siis muutoksenhaku). Ympäristölupa saa lainvoiman, kun siihen ei saa hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin. Tällöin lupapäätöksestä tulee lopullinen, eikä siitä saa valittaa.

Mikäli hallintopäätös on tullut lainvoimaiseksi, on mahdollista turvautua ylimääräiseen muutoksenhakuun. Sen edellytykset ovat kuitenkin olennaisesti varsinaista muutoksenhakua tiukemmat. Poikkeustapauksissa on mahdollista hakea esimerkiksi menetetyn määräajan palauttamista. Tällöin syynä tulee olla laillinen este tai muu erittäin painava syy (kuten sairastuminen).

Minulla on voimassa olevassa ympäristöluvassa määräys, jonka mukaan tuorerehu varastoidaan siiloon. Olen kuitenkin varastoinut sitä myös aumaan. Toiminko lupamääräysten vastaisesti?

Mikäli toiminnanharjoittaja toimii lupamääräyksistä poikkeavalla tavalla, asiasta tulisi ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Sen voi tehdä esimerkiksi vuosiraportissa. Valvontaviranomainen tutkii ilmoituksen perusteella, onko muutos toiminnassa niin olennainen, että uusi ympäristölupa on tarpeen. Tällainen rehun varastointitavan muutos ei ole niin merkittävä muutos, eikä siten johda luvan uudelleenharkintaan. Kysymyksessä ei ole myöskään lupamääräyksen rikkomista koskeva tilanne.

Minna Ojanperä
lakimies
MTK
minna.ojanpera@mtk.fi

 

Tulosta Sähköposti Facebook Twitter Google+ Lisää
Sivu päivitetty: 24.7.2015
Osallistu mtk.fi-kyselyyn!
Vastanneiden kesken arvomme tablet-tietokoneen.